SILLOIN TAHDOIMME

maanantai 30. kesäkuuta 2014

Kaksi vuotta sitten sanoimme toisillemme TAHDON.  Tänään vietämme hääpäivää sateisessa Helsingissä koko perheen voimin. 




MAATILAMATKAILUA

lauantai 28. kesäkuuta 2014

Lääkärissä käyty, ja lähete korvapolille saatu. Reissuun lähdetty. Joka kesäinen traditio on pysähtyä Pipunan kummeille yökylään ja jatkaa matkaa tästä eteenpäin. Itse olen lapsuuteni viettänyt maalla mutta omat lapset ovat niin kaupunkilaisia, että hyvä jos ovat koiraa nähneet. Pipuna on talvesta saakka jankuttanut että kummitädin luo pitää päästä ratsastelemaan. No tänään siihen oli mahdollisuus. Viime kerralla neiti pääsi metrin eteenpäin ponin selässä ja halusi äkkiä pois. Samaa reaktiota odotin tälläkin kertaa. Kyllä se neiti jännityksestä steppaili jalalta toiselle ja vähän jo mietin että kuinkas tässä taas käy. Lapsi rakastui ratsastukseen kertaheitolla ja hyvä, että saatiin tyttöä ponin selästä pois. 
Täällä on aina niin ihana käydä ja senpä vuoksi en malttanut odottaa kotia pääsyä vaan halusin jakaa onnellisen lapsen kuvat teille kännykän kamerasta. Matka jatkuu aamusta vaikka mielellään jäisimmekin tänne.






TUURIA SE ON HUONOKIN TUURI

torstai 26. kesäkuuta 2014

On moukan tuuria, huonoa tuuria, Hannu Hanhen tuuria ja sit tätä minun tuuria, eli varmaan voisko tän nimetä Aku Ankan tuuriksi?
Juuri kun saan tehtyä kaikki hommat, pakattua, siivottua, laitettua eväät aamua varten valmiiksi, käytyä kaupassa taas uudemman ja uudemman kerran, luulen kaiken olevan ready lähtöä varten niin kohtalo nauraa mulle ivallisesti päin näköä ja toteaa, että "niinhän sä luulet". 
M tulee luokseni ja valittaa korvan olevan kipeä, ei kuulemma paljoa mutta nieltäessä korvaan vastaa inhottavasti. Menee hetki ja poika ulvoo käsi korvalla ja korvaan sattuuu todella kipeää. Sisko pitää veljeä kädestä kun suihkutan korvaan Aloe Vera suihketta ja siitäkös ulvonnan määrä moninkertaistuu. Varmaan naapurissakin jo tiedetään, että meillä ollaan kotona. 


Liiankin tuoreessa muistissa on viime joulun aatonaattoyö kun korvatulehdus tuli M.lle kuin salaman iskusta. Korvasta valui märkää kolme vuorokautta ja kipu oli kamala. 
10 vuotta korvakierteisten lasten äitinä ja itse lapsena saman kärsineenä, ei tarvitse olla ruudinkeksijä tajutakseen mistä tässä on taas kyse. 
Soitto miehelle töihin, soitto sinne soitto tänne, mitä hit..a nyt tehdään? Lapsi itkee kipua ja harmia, että pilasiko hän koko perheen reissun? "Et pilannut, reissuun lähdetään mutta ensin hoidetaan korva kuntoon". 
En mieti hetkeäkään siirtää lähtöä. Eipä juuri houkuta lähteä Helsinkiin ellemme ole hoitaneet korva-asiaa kuntoon omassa tk.ssa. 
Ihmisillä on oikeastikin isoja murheita joten en kehtaa juurikaan valittaa. Kysehän on vain korvatulehduksesta, mutta toki voin myöntää, että hieman ärsytti hetken aikaa. Nyt kun asiat on taas hoidossa niin mikäpäs tässä. Onneksi koko reissu ei peruuntunut, ainakaan vielä. Nyt vaan kaikki onnenpeukut pystyyn, että Aku Ankan tuuri vaihtuu Hannu Hanhen tuuriksi. 


Ja niinkuin kaikki muutkin, myös minä kaipaan aurinkoa ja lämpimämpiä kesäpäiviä. 

TULIAINEN, MINULLEKO?

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Muutama uusi juttu on jäänyt kuvaamatta mutta nytpäs sain puhuttua assarini/poikani kameran varteen kun olin muutekin  valmiiksi "tällingeissä". 
Toinen jutuista on blogikirpparilta ostamani bleiseri ja se oli toinen niistä ostoksista jonka meinasin jättää ostamatta. Kahden ystävän painostuksena ostin huikean kalliin, muistaakseni 4e bleiserin lähinnä puolipakosta. Olipas minun onneni, että mukanani oli nuo kaksi ihanaa "pakottajaa", kiitos Erja ja Henna. Kotona sovittelin  bleiseriä hieman arkaillen mustien farkkujen kanssa ja olin kertaheitolla Myyty. 


Tykkään muutenkin käyttää bleisereitä mutta tämän hetkiset bleiserini ovat olleen aika mustanpuhuvia. No nyt on väriä. Hieman liikakin ehkä??


Bleiseri Vero Moda, Housut Filippa K, Kengät Milano, Laukku Claudio Ferrici

Assarini mielenkiinto ei enää ole yhtä korkealla kuin vielä jokin aika sitten, joten kiireellä on lapsi kuvia räiskinyt ja se näkyy kuvissa, juu vikahan ei ole kuvattavassa. 
Bleiseri on mieluinen pienen korjauksen jälkeen nimittäin entinen omistaja oli leikellyt hihoja sangen mielenkiintoisella tavalla sekä nappi puuttui takista kokonaan. Hengariin tuo ei ole jäänyt roikkumaan vaan on se ollut käytössäkin jo useamman kerran.

Vajaa pari viikkoa sitten piipahdin muutaman yön  pääkaupunkiseudulle ja ostokset olivat minimeissään, mutta ne huivit, halavatun huivit. Eikö niitä ole koskaan liikaa? No ei niitäkään jos ei ole servettejäkään hah. Juupas eipäs ihmisenä piti tuotakin ostosta tuumailla perjantaista sunnuntaihin enkä meinannut huivia vielä sunnuntainakaan ostaa piheyksissäni. Kun olimme jo tekemässä lähtöä kentälle, paniikki iski ja singahdin vielä kerran Vilaan ostoksille. Huivi kaulaan ja kentälle.


Huivi Pieces, Kello T.Hilfiger

Näköjään tämän rouvan nössöilyt on nössöilty ja väriä alkaa löytymään joka vaatekappaleesta, niin myös nyt tästä uutukaisesta huivistakin. 



On se vaan niin ihana, en kadu ostostani. Huivi on tuubihuivi ja kovasti olen miettinyt sen tuunailuja. Tykkään enemmän neliön mallisista huiveista ja ajattelinkin pätkäistä tuon poikki ja tehdä siitä neliöhuivin. Nähtäväksi jää, saanko sitä aikaiseksi. 

Kuvista huomasin jo itsekin, että juurikasvu hiuksissani on valtava, mutta eipä hätä olen tuon näköinen, siinä se saa ollakin. Olen vakaasti päättäänyt, etten enää hiuksiani värjäile vaan oma värini saa kasvaa esille, pitkä on siis taival. No voihan se olla, että jossain vaiheessa unohdan omat lupaukseni. 

Huominen kuluu pakkaillessa ja jos ei enää täällä ehdi piipahtamaan niin kuulemme seuraavan kerran reissun jälkeen. Nokka kohti Helsinkiä, jälleen. 

PIIPAHDUS CO.LLA MUUTTI KOKO ELÄMÄNI

tiistai 24. kesäkuuta 2014


En ole aikaisemmin katsonut tarpeelliseksi käydä Clas Ohlssonilla enkä kyllä nytkään muista alkuperäistä syytä mennä sinne mutta piipahdinpas siellä aamulla asioidessani muutenkin kaupungilla. Nytpäs taisinkin valehdella, viimekesänä kävin CO.lla Turussa mutta ei siitä sen enempiä. 
Miten yhdessä putiikissa voikin olla niin paljon kivoja juttuja, että sain ostettua eka käynnillä vain osan ja uutta käyntiä jo kovasti haaveilen. 
Mukaan lähti muutama huippu juttu jotka tarvitsemme lomareissullemme mukaan. 



Servettejä. Voiko servettejä olla koskaan liikaa? No ei voi. Vaikka niitä kuinka ostelisi niin aina ne on loppu tai laatikon pohjalta löytyy yksittäisiä servettejä. Nämä oli ihanasti 50kpl/paketeissa eli riittää useammallekin kattaukselle. Minusta sellaiset 20kpl pakkaukset ovat kai pelkkä vitsi ihmiskunnalle, eihän ne riitä mihinkään tai sitten niitä vain on niin vähän, ettei niitä raski käyttää. Jep, meillä on laatikollinen servettejä enkä koskaan sano "ei kiitos" uusille paketeille. 



Eikös teekin ihan simppeleille kattauksille ihmeitä? Johan me näitä tänään testailimmekin ja kummasti Pipuna rakastaa kattaa servettejä pöytään jos saa vapaat kädet pöydän kattauksessa. Keneen lie tullut :D
No jotain muutakin mukaan lähti ja se on reissussa vielä tärkeämpi kuin servetit, eli pikkuinen kylmälaukku. 


Juuri sopivan pituisilla hihnoilla varustettu ja aika muutenkin kivan näköinen kylmälaukku tulee reissussa tarpeeseen jos käymme Korkeasaaressa sekä Suomenlinnassa. Saapa ottaa eväitä mukaan.



Hellepäivinä rantsussa ongelmaksi muodostuu vesi ja mehupullot, miten ne pysyvät kylminä helteellä. Ongelma ratkaistu, laukku kulkee jatkossa mukana sinnekin. Kyllähän tuon kanssa kehtaa kulkea ihan minne tahansa. Hintaa tuolla kylmälaukulla oli huimat 9.99e. 



Kuohari jäi korkkaamatta juhannuksena, joten se lähtee reissuun mukaan sillä juhlimmehan reissussa toista hääpäiväämme. Sinnehän se pullo kivasti sujahti laukkuun kylmäkallen kaveriksi. 

Tosi kiva puttiikki siis tuo Clas Ohlsson, sinne siis pian uudestaan. 
Huomenna leivonta ja pyykinpesupäivä ja torstaina jo pakkaillaankin toden teolla. Ihanaa viikon jatkoa.

HÄMMÄSTELLEN KUMMASTELLEN KYSELEE APUA!!!

maanantai 23. kesäkuuta 2014

Aaarkkk auttakaa nyt hieman epätoivoista. Bloggeri takkuilee ja oikkuilee vai onko vika sittenkin peiliin katsojassa? Kommenttien jättäminen toisille takkuilee, ei aina lähetä kirjoittamaani kommenttia vaan heittää jonkin laisen herjan että bloggeri kaatui tms. 
"Omat blogit"-sivulla jossa siis näkyy kaikkien seuraamieni blogien kirjoitukset ei näy kuin yhden bloggaajan kirjoitus kerrallaan vaikka siinä vielä eilen illalla näkyi kaikkien kirjoitukset. Missä siis vika? Mielestäni en ole asetuksia käynyt muuttamassa enkä tehnyt muutenkaan mitään muutoksia mihinkään. 
Onko bloggerissa mahdollisesti jonkinlainen "roskakori" joka pitäisi aika ajoin tyhjentää tai vastaava joka auttaa bloggeria toimimaan moitteetta. Pliis auttakaa, nyt menee jo järki. 

PIRTTI HILJENI MUTTA SADE ROPISEE EDELLEEN

Joulussa ja juhannuksessa on muutakin samaa kuin alkukirjain. Sitä odottaa innolla, järjestelee, valmistelee, tekee suunnitelmia jne. ja sitten se on hujauksessa ohi. 






Teimme torstaina Pipunan kanssa täsmäiskun viereiseen metsään sekä äänivallille ja teimme kivoja juhannuslöytöjä. Sisälle en uskaltanut näitä ihanuuksia tuoda kun vähän yksi jos toinenkin niiskuttaa allergiaa mutta oikein kauniita ja ilahduttavia ne on ulkonakin. Sen verran oksat pääsivät sisälle, että ne antoivat keskikesän tuoksua juhannussaunaan perjantaina. 



Puhtaan saunan meille tarjosi perheen ihastuttava kuusi vuotias. Pipunan lemppari puuhaa on saunan siivous (jeps luit oikein) johtuen ehkä siitä, että saa läträtä vedellä niin paljon kuin haluaa. Mutta eikös lapset ole ihan hyvä opettaakin, ettei äiti ole perheessä se ainoa jonka kuuluu siivota ja pitää koti siistinä? 



Jokainen on varmasti herkutellut juhannuksena enemmän tai vähemmän. Meillä herkuteltiin enemmän. Nyyttäri periaatteella laittelimme juhannus herkut ja näin saimmekin kattavasti kaikkea ihanaa naposteltavaa. Tein ystäväni pyynnöstä baileysjuustokakkua ja olihan se herkullista, eihän siitä mihinkään pääse, mutta ehdottomasti voiton vei Ruotsin puolelta ostetut mansikat. 


Eräs vakaa suunnitelmani oli, että nukun lasten kanssa leikkimökissä tai teltassa jos serkun perhe sellaisen tuo. No sää ei suosinut ulkona nukkumista mutta teltta pystytettiinkin lähinnä lasten iloksi. Teltan osto ei olisikaan lainkaan huonompi ostos. Tulihan tuota lapsena nukuttua itsekin teltassa serkkujen kanssa ja Lapissa lapsuutensa viettäneenä sai sinne telttaan seuralaisia itikoistakin. 



Juhannusta skoolattiin asiallisesti ja lasten ehdoilla ja voinpa sanoa, että koko poppoolla oli oikein mukavaa. Aamupäivästä pirtti hiljeni kun vieraat lähtivät kotia kohti. Päivä on mennyt väsymyksestä huokaillessa ja pitihän niitä grillailluja käydä pumpissa sulattelemassa. 
Huomenna tai siis nythän onkin jo maanantai eli virallisesti ensimmäinen lomapäivä. Alkuviikosta maalaillaan jos sää sallii jos ei niin sit kaivelen ompelukoneen esille ja ompelen. Säätä seuraillaan nyt aika jännittyneenä sillä emme näe suurestikaan järkeä lähteä loppuviikosta ajelemaan Helsinkiä kohti jos joka päivälle luvataan sadetta. Nyt siis heittämään lanttia toivomuskaivoon ja toivomaan eden hieman parempia kelejä. 

Ihanaa uutta viikkoa jokaiselle niin lomalaisille kuin vielä ahkerasti töissä ahertaville <3





EIHÄN ME SOKERISTA OLLA

lauantai 21. kesäkuuta 2014

Kun poppoon määrä tuplaantuu tuvassa on keksittävä jotain tekemistä ja jonnekin menemistä, ettei poppoo pompi seinille jossain vaiheessa. Suunnitelmissa tälle Juhannuslauantaille oli piipahtaa Koitelinkoskelle joka on Oulusta Ylikiiminkiin päin joitakin kymmeniä kilometrejä. Ilma näytti heti aamusta aika synkältä,  mutta jos lapset jo toteaa "eihän me sokerista olla" niin ei siinä oikein kehtaa jäädä sohvalle makoilemaan. 
Makkarat ja kahvit reppuun ja menoksi. Tiedossa melkoinen valokuvien tulva. 



Koitelissa satoi eikä sade näyttänyt loppumisen merkkejä, kumpparit tennareiden tilalle ja kohti uusia seikkailuja. 






Tytöille jotka kulkevat omia polkujaan. 



Rakas Ystävä Kaisu ja ihana "Pirkko". Kaisulla jalassa Crocsin huippukeveät kumpparit. 





Mä näitä portaita tallaan kai viimeiseen asti… 







Kuulkaa korpeimme kuiskintaa, jylhien järvien loiskintaa. Meidänpä mainetta mainivat nuo, koskien ärjyt ja surkeat suot. 




Äiskän oma Tarzan <3






Montako miestä ja naista tarvitaan sytyttämään yksi nuotio?? Yksi riittää, muut halusivat vain kunnian itselleen. Kyllä se serkkupoika nämä hommat osaa. 



Syttyy syttyy, vai syttyykö?




No tottakai syttyy. Missäs ne makkarat nyt olikaan. 





Eräjorman taidot on hyvä opetella pienestä pitäen. Makkarat ja muut herkut maistuivat sateesta huolimatta hyvälle ja kotia saapui aika märkä joukkio retkeläisiä. 

Ihanaa juhannuksen jatkoija kaikille. 
- THEME BY ECLAIR DESIGNS -