KUN EN LÖYDÄ SANOJA

tiistai 23. helmikuuta 2016


Tätä postausta en tähän päivään suunnittellut, en itseasiassa mihinkään päivään. Tarkoituksena oli kirjoitella teille ihan muita asioita. 

Olen sanaton, olen surullinen, olen hätääntynyt olen vaikka mitä jolle en sanoja löydä. 

Ystäväni perhe kaipaa tähän hetkeen kaikki enkelit ja rukoukset joita voin heille toivoa. Perhe odottaa uutisia tutkimuksista joita heidän nuorimaisimmalle on tehty kaksi viimeistä vuorokautta. Ainoa sana joka taitaa painajaismaisesti velloa heidän peloissaan on syöpä. Kukaan ei osaa ennustaa tulevaa viikkoa etukäteen eikä kukaan osaa ajatellakaan, että joutuisi pelkäämään oman lapsensa terveyden puolesta.

Kyttään puhelinta herkeämättä. Odotan tilannetietoja joita nyt ei varmasti tähän iltaan saada enempää. En kehtaa taukoamatta pommittaa ystävääni viestillä, sillä voin vain kuvitella sen surun ja tuskan mitä sairaalassa juuri nyt läheinen perhe käykään läpi. 

En osaa sanoa viisaita sanoja, enkä voi tehdä ihmetekoja vaikka haluaisinkin. Pitkän välimatkan vuoksi en voi edes halata ystävääni enkä tarjota olkapäätäni, voin vain odottaa kuten hekin tekevät. 

Äitinä tiedän sen huolen määrän mitä vanhemmat kantavat lapsistaan. 


Mulla ei ole nyt muuta sanottavaa kuin se, että muistetaan olla kiitollisia terveydestä, se ei ole itsestään selvyys

-Nanni-

42 kommenttia:

  1. Ja muistetaan sanoa kaikille ystäville ja läheisille, kuinka tärkeitä he ovat ja kuinka paljon me heitä rakastamme. Oikeasti. Meillä ollut perhepiirissä surua lähiaikoina yllin kyllin ja näissä kamalissa hetkissä ystävyys punnitaan. Kummasti erottuu ystävistäkin jyvät akanoista, silloin kun tukea tarvitaan. Ja samalla löytyy ne tärkeimmät ystävät, juuri ne, jotka ovat niitä todellisia ystäviä, joista täytyy pitää kiinni. <3

    Harvoin kommentoin mihinkään mitään, mutta nyt iski niin syvälle, että oli pakko. Voimia teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi.
      Tiedän juuri tuon mitä kirjoitit. Meidän perhettä koeteltiin toissa talvena todella raskain ottein ja siinä huomasin kuka todellakin on oikea ystävä ja kuka ei. Toiset jaksoivat olla tukena ja kysyä "kuinka jaksatte, kuinka teillä voidaan" mutta osasta ystäviä ja läheisiä ei ole sen koommin mitään kuulunut. Edes sellaiset ei lohduttaneet joiden tukena olin itse ollut heille vaikeina aikoina. Tuolloin loukkasi todella syvästi.
      Jaksamista teillekin <3

      Poista
  2. Hui, mikä tilanne, tuollaiseen ei toivoisi kenenkään joutuvan... enpä oikein muuta osaa sanoakaan, toivon sydämeni pohjasta voimia kyseiselle perheelle ja perheen pikkuiselle <3
    haleja myös sulle Nanni, kun käyt ystäväsi johdosta läpi myös pelottavaa tilannetta <3
    Terveys ei todellakaan ole itsestään selvyys, jokaisesta terveestä päivästä pitäisi iloita ja olla onnellinen, eikä murehtia pieniä, typeriäkin asioita välillä, yhtenä päivänä sen voi menettää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari, olet ihana. Samaa toivon minäkin ja rukoilen pienen puolesta.

      Poista
  3. Onpa ikävä kuulla. Olen nähnyt sitä ikävää ollessani töissä lasten syöpäosastolla. Olin nuori ja kokematon ja lapsien kohtalo kosketti kovasti. Voimia sinulle ja ystävä perheellesi ♡ Rukouksia perheeseelle ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsellekin tuo syöpä on työn puolesta liiankin tuttu mutta kun se sattuu läheiselle ja vielä lapselle niin tuntuu niin pahalta.
      Kaikki rukoukset tarvitaan.

      Poista
  4. :( Ensinnäkin iso Halaus sinulle ja ystäväsi perheelle <3
    Voi kunpa aina saisi kaikki pipit puhaltamalla pois.. Joskus se että vain kysyy mitä kuuluu, on enemmän kuin tuhat muuta. Harmillista ettet lähelle pääse, halaamaan..
    Enkeleitä, sinne sinulle ja Ystävällesi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nunnu.
      Sanopa muuta, kunpa laastari poistaisi kaiken pahan ja surullisen.
      Olet kultainen ihminen <3

      Poista
  5. Voi ei.. Ihan hirvittävää.. :( pari kertaa on käynyt mielessä että mitä jos jotain sattuisi, ja jo pelkkä ajatus saa kurkkua kuristamaan.. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanopa muuta. Koskaan sitä ei osaa ennalta arvata mitä elämä tuo tullessaan ja hyvä niin.

      Poista
  6. Epätietoisuus on varmasti todella raastavaa ja kuluttavaa. Todella paljon voimia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jenna. Odottavan aika on pitkä ja siellä sairaalassa varmasti vielä pidempi.

      Poista
  7. Tuollaisia asioita ei toivoisi yhdenkään lapsen ja hänen perheen kohdalle. Odottaminen on niin raskasta, siinä ehtii tunteet mennä vuoristorataa useampaan kertaan. Tiedän kokemuksesta. En tosin lapsen kohdalla, vaan tuloksia odotin itse. Eikä syöpäkään ollut poissuljettu vaihtoehto. Ei voi muuta kuin toivoa voimia ystäväperheeseesi. Onneksi heillä on kaltaisiasi ihmisiä, ketkä myötäelävät elämän joka tilanteessa ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei todellakaan toivo. Tällaisissa tapauksissa odottavan aika on super pitkä eikä loppua tunnut näkyvän.

      Poista
  8. Voi ei. Tuossa tilanteessa tuntee varmasti voimattomuutta, kun ei pysty auttamaan.
    Voin vain kuvitella vanhempien ja läheisien tuskan. Toivottavasti tutkimukset valmistuvat nopeasti ja toivotaan, että tilanne ei ole niin paha kuin on pelännyt. Voimia teille ja ystäväperheelle ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt tuntuu että odottavan aika on pitkä mutta tutkimukset etenee hitaasti kun näissä ei voi luottaa hokkuspokkus temppuihin. Nyt ei auta kuin odotella.
      Kiitos Kati <3

      Poista
  9. <3 Tuntuu ettei tähän ole sanoja, joten lähetän vain paljon lämpimiä ajatuksia. <3

    VastaaPoista
  10. Paljon rukouksia ystävä perheellesi! Tämmöisiä asoita ei toivo kenenkään joutuvan kohtaamaan. Ja kaikkein raskainta se on, jos on kyse lapsesta. Voimia sinne ja hienoa että olet ystäväsi tukena vaikka olet kaukana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari, kaikki rukoukset tulee tarpeeseen pikkuisen puolesta. Itse olen rukoillut joka ilta.

      Poista
  11. Tämmöiset tilanteet on sydäntäsärkeviä :( Omassa työssä joutuu päivittäin kohtaamaan ikäviä kohtaloita mutta kyseessä on kuitenkin yleensä aikuiset... Omat elämänarvot rakentuvat hyvinkin pienistä asioista, turhista en valita. Jaksamista sinulle ja läheisillesi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. TUo työ on kyllä sellainen jossa voi sanoa että "tieto lisää tuskaa". Meillä kun tuo syöpä on joka päiväisessä arjessa mukana tuolla työmaalla.
      Kiitos Suvikki <3

      Poista
  12. Jokaisen vanhemman pahin painajainen, jos lapselle sattuu jotain pahaa. Uskon, että ystäväsi tietää sinun ajattelevan ja olevan tukena kauempanakin. Iso rutistis täältä kauempaa sinulle ja lämpimät ajatukset kaikille osapuolille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsen huoli on suurin huoli mitä vanhemmalla voi elämässään ollakaan ja avuttomuus kun et voi tehdä itse mitään.

      Poista
  13. Voimia ja jaksamista sinulle ja läheisillesi. Muistan teitä rukouksin <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Helmis. Nämä on niitä tilanteita joita ei kukaan osaa ennelta arvata eikä tosiaankaan toivo omalle eikä läheisten kohdalle. Ei kenellekään itseasiassa.

      Poista
  14. Ai kauhea, mikä tilanne! Oman lapsen vakava sairastuminen on niitä pahimpia vanhemmalla eteen tulevia asioita. Voimahalaus sinulle sinne ja lämpöisiä ajatuksia täältä teille kaikille!
    Ihana kuitenkin, että heillä on sinunlaisensa ystävä! Ystävä joka on tukena ja elää mukana elämässä, niin niinä hyvinä kuin myös niinä vaikeina aikoina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anu. En voisi ajatellakaan hylkääväni ystäviäni tällaisissa tilanteissa.
      Olisinpa vain lähempänä että voisin olla konkreettisestikin avuksi.

      Poista
  15. Surullista ja super harmillista perheelle :( Ja se on totta, että oikeassa hädässä todelliset ystävät tunnistaa! Tiedän sen kokemuksesta. Jos sulla menee hyvin, niin selkään taputtajia on, mutta kun menee huonosti, niin vain Oikeat ystävät jäävät jäljelle <3
    Ja kyseisen tilanteen kohdatessa avartuu myös omat silmät siihen, kuinka vähästä ihmiset narisee ja valittaa ja ovat 'kuoleman omia' kun ei ole sävy sävyyn käsilaukkua tai muuta huippu hienoa ja pinnalla olevaa desing-juttua. Terveyttä ja elämää pidetään liian itsestään selvänä.
    Ja varsinkin kun on lapsi kyseessä, pieni ihminen, jolla pitäisi olla elämä edessä ja kaikki kiva kokematta. Tuntuu jotenkin niin turhauttavalta ja väärältä!!
    <3 Voimia ja jaksamista kyseiselle perheelle <3 pitkiin sekuntteihin jolloin päiväkin tuntuu viikolta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on todellakin surullista.
      En voisi kuvitellakaan hylkääväni ystäviäni tällaisissa tapauksissa. En ymmärrä ihmisiä jotka sen tekee.
      Kiitos Satu sinulle viisaista ajatuksista, olet ihana <3

      Poista
  16. Jotenkin sitä pitää terveyttä niin itsestäänselvyytenä, ettei sitä muista arvostaa. Ja aina tulee valitettua ihan typeristä asioista, jotka loppupeleissä ovat ihan mitättömiä juttuja.
    Voimia sinulle ja ystävällesi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakko myöntää että itse ainakin olen ihan liian helpolla valittaja suht turhista asioista.
      Terveys on juuri se elämän tärkein asia jota kaikkien pitäisi muistaa arvostaa.

      Poista
  17. Kauniita kommentteja, ja upea postaus Nanni <3
    Elämän arvoitus onkin siinä, että koskaan ei tiedä mitä huominen tuo tullessaan. Kuitenkin se ihmisen haavoittuvuus on loppupelissä sattumankauppaa, mutta rakkaus - sitä ei ole koskaan liikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi toisaalta emme tiedä etukäteen huomisesta, muuten kukaan ei uskaltaisi oikein elääkään.
      Tuhannet halaukset Henna rakas teille sinne, tiedät kuinka paljon toivon pikkuisen puolesta <3

      Poista
  18. Hui nousi kylmät väreet postaustasi lukiessa ja vielä lapsi kyseessä :( Voimia ja toivotaan parasta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt ei tosiaan voi muuta tehdäkään kuin toivoa.
      Kiitos Elina.

      Poista
  19. Usein huomaa itsekin sanovansa kliseiden omaisesti, että kunhan pysyy terveenä, mutta sitten kun se terveys on uhattuna niin sitä vasta tajuaa sen merkityksen oikeasti.

    VastaaPoista
  20. Kun tällainen tulee vastaan, vasta usein ymmärtää sen, että mikään ei ole itsestäänselvyyttä. Toivotaan, että asia ratkeaisi parhain päin. Haleja myös sulle, tiedän, mitä on ystävän puolesta elää tuntoja. Ystävälle kanssa voimia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maiju. Siellä sairaalassa tarvitaan varmasti nyt kaikki tuki ja rukoukset.

      Poista

Ihanaa kun jaksat muistaa minua kommentilla, ne piristää päivääni.
Epäasialliset kommentit jätän julkaisematta.
-Nanni-

- THEME BY ECLAIR DESIGNS -